Vertaistukitoimintaa Varkaudessa
Kari Teittinen ohjaa henkirikoksen uhrien läheisten vertaistukiryhmää Varkaudessa yhdessä diakoniatyöntekijä Ellen Väntin kanssa. Tässä blogikirjoituksessa Kari kertoo kokemuksiaan vertaistukiryhmästä.
Kari, minkä takia päädyit vertaistukiryhmän vetäjäksi?
”Tärkein asia vetäjäksi ryhtymiselle oli oman tyttäreni kuolema henkirikoksen uhrina. Tapahtuneesta on aikaa nyt reilut kuusi vuotta. Lähdin vertaistukitoimintaan mukaan helpottaakseni omaa oloani, tarjotakseni vertaistukea sekä jakaakseni tuntemuksiani ja näkemyksiäni muillekin. Olin vetänyt vertaistukiryhmiä jo aiemminkin, joten kynnys aloittaa ryhmänvetäjänä oli matala. Aloitimme ryhmätoiminnan Varkaudessa vuonna 2014. Olin itse yhteydessä seurakuntaan, josta Ellen otti minuun yhteyttä.”
Millaista vertaistukiryhmän vetäminen on ollut?
”Jokainen tapaaminen jännittää minua edelleen. Tapaamiset eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaikka ihmiset ovatkin jo tulleet tutuiksi. Haluan valmistella jokaista ryhmän tapaamiskertaa etukäteen. Toki ryhmän vetäminen on ajoittain myös raskasta, mutta missään vaiheessa minulla ei ole ollut aikeita jättää ryhmää.”
Mitä vertaistukiryhmän tapaamisissa tehdään?
”Tapaamiset toteutetaan ryhmää kuunnellen ja kaikki ryhmän jäsenet huomioiden. Kun toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, jokainen tuntee itsensä tasa-arvoiseksi ja tärkeäksi. Se onkin ryhmän kantava voima. Jokainen voi tuoda esiin omia ajatuksiaan tai olla vain hiljaa, jos siltä tuntuu. Teemme paljon toiminnallisia asioita, keskustelemme ja vietämme aikaa yhdessä. Jos jollakin on mielessä jokin akuutti asia, se menee kaiken muun edelle. Ihminen ja hänen hätänsä ovat aivan ykkösjuttu. Olemme myös käyneet esimerkiksi keilaamassa ja tutustumassa Valamon luostariin. Tulevaisuudessa suunnitteilla on muun muassa reissu tsasounaan.”
Mitä vertaistukiryhmän vetäminen on sinulle antanut?
”Olen voinut antaa muille tietoa omasta tapauksestani sekä esimerkiksi viranomaisten toiminta- ja menettelytavoista. Toisaalta olen itsekin saanut ryhmäläisiltä uutta tietoa näistä asioista.”
Millaista palautetta olet saanut vertaistukiryhmästä?
”Palaute on ollut hyvin positiivista. Osallistujat kokevat ryhmän tärkeäksi ja sille on tarvetta. Ihmiset ovat olleet todella aktiivisesti mukana ryhmän toiminnassa.”
Mitä terveisiä haluaisit lähettää ihmiselle, joka pohtii mukaan tulemista Huoman vertaistukitoimintaan?
”Mielestäni vertaistukiryhmätoiminta on henkirikoksen uhrien läheisille kaikkein tervehdyttävin tuen muoto ja tärkeintä kuntoutumisen kannalta. Ryhmässä koetaan samankaltaisuutta muiden kanssa ja uskalletaan kertoa luottamuksellisesti omia asioita sekä vaihtaa ajatuksia ja tietoa. Vertaistuki on tehokasta, ja siksi suosittelen sitä muillekin.”
Huoman vertaistukiryhmät kokoontuvat kuukausittain seitsemällä paikkakunnalla: Varkaudessa, Kotkassa, Mikkelissä, Tampereella, Porissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Tammikuussa 2017 uudet ryhmät käynnistyvät Jyväskylässä ja Seinäjoella. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki läheisensä henkirikoksessa menettäneet.
Kari, minkä takia päädyit vertaistukiryhmän vetäjäksi?
”Tärkein asia vetäjäksi ryhtymiselle oli oman tyttäreni kuolema henkirikoksen uhrina. Tapahtuneesta on aikaa nyt reilut kuusi vuotta. Lähdin vertaistukitoimintaan mukaan helpottaakseni omaa oloani, tarjotakseni vertaistukea sekä jakaakseni tuntemuksiani ja näkemyksiäni muillekin. Olin vetänyt vertaistukiryhmiä jo aiemminkin, joten kynnys aloittaa ryhmänvetäjänä oli matala. Aloitimme ryhmätoiminnan Varkaudessa vuonna 2014. Olin itse yhteydessä seurakuntaan, josta Ellen otti minuun yhteyttä.”
Millaista vertaistukiryhmän vetäminen on ollut?
”Jokainen tapaaminen jännittää minua edelleen. Tapaamiset eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaikka ihmiset ovatkin jo tulleet tutuiksi. Haluan valmistella jokaista ryhmän tapaamiskertaa etukäteen. Toki ryhmän vetäminen on ajoittain myös raskasta, mutta missään vaiheessa minulla ei ole ollut aikeita jättää ryhmää.”
Mitä vertaistukiryhmän tapaamisissa tehdään?
”Tapaamiset toteutetaan ryhmää kuunnellen ja kaikki ryhmän jäsenet huomioiden. Kun toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, jokainen tuntee itsensä tasa-arvoiseksi ja tärkeäksi. Se onkin ryhmän kantava voima. Jokainen voi tuoda esiin omia ajatuksiaan tai olla vain hiljaa, jos siltä tuntuu. Teemme paljon toiminnallisia asioita, keskustelemme ja vietämme aikaa yhdessä. Jos jollakin on mielessä jokin akuutti asia, se menee kaiken muun edelle. Ihminen ja hänen hätänsä ovat aivan ykkösjuttu. Olemme myös käyneet esimerkiksi keilaamassa ja tutustumassa Valamon luostariin. Tulevaisuudessa suunnitteilla on muun muassa reissu tsasounaan.”
Mitä vertaistukiryhmän vetäminen on sinulle antanut?
”Olen voinut antaa muille tietoa omasta tapauksestani sekä esimerkiksi viranomaisten toiminta- ja menettelytavoista. Toisaalta olen itsekin saanut ryhmäläisiltä uutta tietoa näistä asioista.”
Millaista palautetta olet saanut vertaistukiryhmästä?
”Palaute on ollut hyvin positiivista. Osallistujat kokevat ryhmän tärkeäksi ja sille on tarvetta. Ihmiset ovat olleet todella aktiivisesti mukana ryhmän toiminnassa.”
Mitä terveisiä haluaisit lähettää ihmiselle, joka pohtii mukaan tulemista Huoman vertaistukitoimintaan?
”Mielestäni vertaistukiryhmätoiminta on henkirikoksen uhrien läheisille kaikkein tervehdyttävin tuen muoto ja tärkeintä kuntoutumisen kannalta. Ryhmässä koetaan samankaltaisuutta muiden kanssa ja uskalletaan kertoa luottamuksellisesti omia asioita sekä vaihtaa ajatuksia ja tietoa. Vertaistuki on tehokasta, ja siksi suosittelen sitä muillekin.”
Huoman vertaistukiryhmät kokoontuvat kuukausittain seitsemällä paikkakunnalla: Varkaudessa, Kotkassa, Mikkelissä, Tampereella, Porissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Tammikuussa 2017 uudet ryhmät käynnistyvät Jyväskylässä ja Seinäjoella. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki läheisensä henkirikoksessa menettäneet.
Kommentit
Lähetä kommentti